Hieman pohdiskelua aiheesta mobiililaitteet ja netin käyttö.

Yllätin itseni positiivisesti, kun uskaltauduin kokeilemaan blogin kirjoittamista kännykällä ja se sai ajatukset pyörimään tämän aiheen ympärillä. Työstin edellisen kirjoitukseni täysin älypuhelimella applikaatiota käyttäen, luonnostelusta julkaisuun saakka. Sujui erittäin luontevasti, mikä hieman hämmästytti, vaikka periaatteessa olen hyvinkin tietoinen laitteiden ja sovellusten kehityksestä ja miten hyvin moni asia jo toimii.

”Mobile first” oli jo ehkä noin 10 vuotta sitten iskulause, joka nousi esille varsinkin kännykkämaailmassa. Työn puolesta katselin melko pitkän pätkän menoa ja meininkiä mobiililaitteiden näkökulmasta, kun olin reilut 12 vuotta laitevalmistajan palveluksessa. Sain läheltä seurata sekä laitteiden että palveluiden ja sovellusten kehitystä ja elinkaarta alkutekijöistä end-of-life -statukselle, eli loppuun saakka. Olin ensin töissä tutkimuskeskuksen puolella, jossa katseltiin maailmaa ”pellepelottomien” näkövinkkelistä, 5-10-20 vuotta tulevaisuutta kohti ja myöhemmin käyttöohjeistustiimissä, jossa taas työskenneltiin aikajänteellä vuosi – pari viikkoa tuotteen/palvelun/sovelluksen myynnin aloitukseen.

Tänä päivänä voidaan huudella tuota samaa mantraa, ”mobile first”, sillä mobiililaitteet, erityisesti älypuhelimet, ovat eittämättä nousseet kirkkaaseen kärkeen kaikenlaisessa internetin käytössä. Nyt katselen maailmaa enemmän verkossa olevan sisällön ja palveluiden näkökulmasta. On tullut itsellekin sujuva siirtymä laitteiston puolelta sisällön puolelle, jossa painopiste muutenkin tänä päivänä tuntuu olevan. Laitteissa suurin kehitys kännykästä älypuhelimeksi on ehkä jo tehty. Sisältö on se, joka kehittyy huimin askelin ja jonka osalta on vielä paljon tekemistä. Jotta ihmiset käyttäisivät palveluita ja ostaisivat kaikenlaista, pitää kaiken sujua: helposti ja vaivattomasti, tietoturvaa unohtamatta. Eikä voi unohtaa haku-toimintoja ja hakukoneoptimointia: ei paljon hyödytä, jos on hienot systeemit tehty intterinwebbiin, jos niitä ei kukaan löydä.

Äskettäin luin faktoja Tilastokeskuksen viime vuoden lopulla tekemästä suomalaisten netin käyttöön liittyvästä tutkimuksesta ”Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö” ja siinä tulee vesiselvästi esiin, että mobiili se on, joka rulettaa. ”Alle 55-vuotiaista 94 prosentilla on nykyään käytössä älypuhelin.” Aika hurjaa, sillä toisin kuin vielä joitain vuosia sitten, kännykkä alkaa olla monille se laite, jolla hoidetaan kaikenlaiset asiat. Enää ei tarvitse tietokonetta, jotta voi toimittaa tärkeitä asioita.

Mobiilisti, ja nimen omaan älypuhelimilla, verkkosivustoilla ja -palveluissa pyörii tänä päivänä noin 70 % internetin käyttäjistä ja ennuste on, että tämä luku lähenee 80 %:a jo tämän vuoden lopulla. Verkkokauppaostoksiakin tekee mobiilisti jo 25 % netin mobiilikäyttäjistä, alle 45-vuotiaiden kohdalla prosentti vaihtelee 42-46 %:n välillä. Kännykkä ei siis todellakaan ole pelkkä viestintä-, peli- ja musiikinkuuntelulaite, vaan sillä hoidetaan asioita laidasta laitaan: sähköpostista ja pankkiasioista ostoksiin ja ajanvarauksiin, toimitellaan tärkeät lomakkeet viranomaisille ja ilmoitellaan osallistuminen treeneihin, muutamina esimerkkeinä.

Entä minä itse mobiilikäyttäjänä? Hmm. Vaikka mobiililaitteiden kanssa olen tehnyt melkoisen läheistä tuttavuutta työnkin puolesta, en silti (tai ehkä juuri siitä syystä…) lukeudu niihin, jotka ovat syntyneet älypuhelin kädessä. Mobiililaitteiden ja sovellustenkin kanssa uskon osaamiseni olevan hyvää tasoa, mutta vielä en oikein luota siihen, että kaikki pelittää viimeisen päälle.

Pankkiasioita lukuunottamatta kaikki vähänkin tärkeämmät netissä hoidettavat asiat teen edelleenkin mieluummin isommalla ruudulla. Verkkokauppaostoksiakaan en muistini mukaan ole tehnyt kännykällä, vaikka kauppoja selailenkin sujuvasti älylaitteen ruudulla. Kirjoja luen mieluiten perinteisesti kirjana ja muistiinpanoja teen mielelläni edelleen lehtiöön. Ja ne käyttöohjeet… ”Manuaalit ****uun” ei kuulu omaan sanastooni, vaan tarvittaessa luen mielellään ohjeet ja usein konkreettisesta, paperisesta käyttöohjeesta. Sähköiset versiot ohjeistuksesta tosin ovat hyvä lisä, sillä ne ovat monesti laajemmat (esim. kännykät). Printattu käyttöohje maksaa, eikä ole järkevää laittaa myyntipakettiin paksua pumaskaa. Ja usein käyttöohjepruju on hukassa, kun sitä tarvitsee, joten mobiililaitteellahan niitä ohjeita on hyvä verkosta etsiä.

Omaa mobiilikäyttöäni kehitän jatkuvasti. Tosin esimerkiksi tätä tekstiä en ihan kokonaan ole kännykällä sorvannut, vaikka sitä jo harjoittelin. Olen tekstiä pyöritellyt jonkun aikaa ja työstänyt sitä eri tilanteissa ja paikoissa. Käytössä on ollut hybridimalli, eli yhdistelmä mobiiliappi-word-läppäri. Jatkossakin tulen varmasti tekemään tekstejä kännykällä sovellusta hyödyntäen, mutta ihan täysin älylaitteiden varassa, tai avulla, en taida jatkossakaan kaikkea hoitaa. Tämä pätee varmasti kaikkeen muuhunkin kuin blogin kirjoittamiseen. Ja väitän, että kirjat tulen jatkossakin lukemaan kirjoina, hamaan loppuun saakka!

Entä sinä? Millainen mobiilikäyttäjä sinä olet?